Laskukierrosharjoittelua

Tähän mennessä ollaan lähinnä käyty harjoitusalueella (Porvoon edustalla) harjoittelemassa nousuja, laskuja, kaartoja ja koneen ohjaamista ja ollaan lopuksi tultu suoraan laskuun. Tänään kuitenkin suunnitelmissa oli hieman monipuolisempaa lentämistä, johon sisältyi lento harjoitusalueelle sekä useita läpilaskuja laskukierroksessa.

Ensimmäinen lento lennettiin yhdeksästä eteenpäin. COXille tilattiin tankkaus ja tankkauksen ja ulkoisen tarkistuksen jälkeen pistettiin moottori käyntiin ja avattiin radiot. Hoidin radiopuhelinliikenteen jo ainakin osittain, mutta välillä kyllä kissa vei kielen ja opettaja hoiti tarpeen vaatiessa radiota. Keli oli taas vähän pomppuisa, joten minullakin oli ohjaamisessa ihan riittävästi tekemistä. Lensimme DEGERin kautta ulos ja nousimme 2500ft korkeuteen. Harjoittelimme 30 asteen kaartoja hidaslentoa ja teimme ilmassa myös tavallaan ylösvedon. Harjoituksien jäleen otimme suunnan kohti NOKKAa ja teimme lähestymisen ja läpilaskun kiitotielle 36. Laskukierroksen jälkeen tulimme laskuun uudelleen 36:lle ja rullasimme asematasolle.

Seuraava lento oli sovittu kello 11 ja välissä pidimme lakisääteisen pullakahvitauon lentoaseman kahvilassa. Ennen seuraavaa lentoa haimme kerhon vanhemman nelipaikkasen cessnan, OH-CTL:n paikaltaan hallin eteen, sillä sille oli varattu huolto klo 15 alkaen. Nelipaikkasessa C172 oli ihan eri tunnelma kun pienessä COXissa. Mittaritauluun oli istuimen taka-asennosta matkaa ties kuinka paljon ja koneessa oli muutenkin tilavampi tunnelma. Rullasimme koneen hallin eteen ja siirryimme takaisin COXiin. Tällä kertaa edessä oli laskukierroksen harjoittelua ja pian olimmekin ilmassa kaartamassa oikealle laskukierrokseen. Minulla oli hieman hankaluuksia kyllä hahmottaa kentän sijaintia, sillä etenkin kaartojen aikana koneen siipi tuli tielle ja toisaalta kenttä oli paremmin näkyvissä oikealla istuvalle opettajalle. Opettajan avustuksella selvisimme kuitenkin myötätuuleen ja pian perusosakin oli edessä. Teimme läpilaskun melko kovassa sivutuulessa ja kieltämättä polkimien kanssa työskentely ja koneen pitäminen keskilinjalla oli hankalahkoa. Välillä finaaliin siirtyminenkin tuppasi menemään hieman pitkäksi ja tuli pientä mutkittelua tehtyä loppuosalla.

Teimme yhteensä 6 läpilaskua, joista osa meni vähän paremmin ja osa huonommin. Muuta liikennettä ei juuri ollut, joten pystyi onneksi keskittymään lähinnä lentämiseen, laskukierroksen harjoitteluun ja laskeutumiseen. Viimeisen laskun jälkeen siirryimme kerholle hoitamaan paperityöt ja siirsimme vielä kerhon uusimman koneen, C172 OH-SRH:n, ulos hallista. Otimme myös ihan harjoituksen vuoksi vesibensat ja ottoaukkoja olikin ihan kivasti ks. koneessa. Molempien siipien alla muistaakseni 5 ja pohjassa taisi olla vielä 3, joista jokaisesta piti ottaa pieni bensanäyte mittakuppiin. Laitoimme CTL:n halliin SRH:n tilalle ja sitten rullasimme SRH:n samaiselle paikalle, josta CTL oli aiemmin haettu. Nahkapenkit ja muutenkin siisti olemus antoi kivan vaikutelman uudesta koneesta, mutta kummallista narinaa ja natinaa koneesta kuului. Rullaamisen jälkeen päivä olikin jo pulkassa.. Ensikerralla vielä sakkausharjoituksia (kenties) ja varmaankin laskukierrosta.