Kenties viimeinen opettajan kanssa lennettävä matkalento suuntautui Tampere-Pirkkalaa kohti. Lähdimme Malmilta liikkeelle klo 17 aikoihin pois lähestyvän ukkosrintaman alta ja lensimme Nokan kautta ulos lähialueelta. Välillä ripotteli hieman vettä, mutta välillä oli taas oikein kiva aurinkoinen lentosää. Nokalta jatkoimme vihdin VOR-majakalle, josta jatkoimme edelleen Räyskälä suuntaan. Räyskälässä teimme yhten läpilaskun ja jatkoimme siitä kohti Tamperetta ja ilmoittautumispaikka LEMPOa.
LEMPO sisään ja siitä saimme selvityksen liittyä kiitotien 24 perusosalle. Vaikka kenttä on melko suuri, oli se silti maastoutunut loistavasti metsän keskelle eikä näkynyt ollenkaan koneeseen, kunnes puunlatvojen ylle kurottautuva lennonjohtotorni paljasti kentän sijainni. Kentän molemmin puolin kulkevista suurista sähkölinjoista pystyi myös kätevästi päättelemään kentän sijainnin. Teimme normaalisti laskun ja rullasimme asematasolle. Koneesta Briefingiin ja sitä kautta terminaaliin kulkeminen ei olutkaan mikään aivan helppo homma, sillä jonkun täytyi kokoajan olla availemassa portteja ja ovia ym. Kentän kahvilakaan ei ollut enää auki, joten painelimme läpivalaisun läpi takaisin koneelle ja otimme kurssin kohti pohjoisempaa ilmoittautumispaikkaa, SIILIä. SIILI:n jälkeen seuraava kääntöpisteemme oli Lahti-Vesivehmaan lähellä sijaitsevan mökkimme päällä, joten lähdimme lentämään kohti Päijännettä.
Täytyy myöntää että Päijänteen maisemat ja etenkin Pulkkilanharju ja tutut mökkimaisemat olivat todella mukavaa katseltavaa. Kun on veneellä liikkunut alueella niin ilmasta ei sitten ollut kovin hankala suunnistaa tutuissa maisemissa, vaikka kaikki tietysti näyttääkin hieman erilaiselta. Teimme tosiaan mökkirannan yläpuolella muutaman matalalentokierroksen ja siitä jatkoimme sitten takaisin Malmille. Tulimme juuri sopivasti n. 15 vaille 22, sillä uuden ympäristöluvan mukaan lentäminen Malmilla päättyy klo 22.
Ps. Lisäsin kuvia.
perjantai 27. kesäkuuta 2008
torstai 19. kesäkuuta 2008
G'day Pori tower..
Tänään oli sitten tiedossa hieman pidempi lenkki, eli tarkoitus olisi lentää Malmilta Poriin ja tehdä matkalla muutama läpäri Oripäällä (EFOP) ja Eurassa (EFEU). Porista matka jatkui Maarianhaminaan, jossa pidempi tauko ja sieltä Kumlingen ja Turun kautta (läpilaskut molemmissa) takaisin Malmille.
Aamu alkoi aikaisin ja kello 7:54 pääsimme lähtemään Malmilta kohti Nokkaa. Nokalta matka jatkui 1300ft korkeudella Espoonlahdelle, josta otimme suunnan kohti Vihdin VOR-majakkaa. VORit on hyvä ottaa myös VFR-lentojen suunnitelmiin, koska radiaaleja on aika helppo lentää ja mahdollisessa eksymistilanteessa voi aina palata VORrille.. kääntöpuolena on toisaalta VOR-majakoiden läheisyydessä vilkkaampi liikenne. Vihdin Vorilta sitten jatkoimme Someron yli Oripäälle, jossa teimme läpilaskun. Oripäältä seuraavaksi Pyhäjärven rantaa pitkin Forssalle, jossa toinen läpilasku. Forssasta ei ollutkaan enää pitkä matka ja saimme ohjeen tulla lähialueelle HORMI:n kautta, josta kiitotien 30 perusosalle ja sitä kautta laskuun. Malmin "pikkubaanaan" tottuneelle lasku Porin suurelle kiitotielle tuntui tietysti hieman oudolta, mutta hyvin sekin sujui. Porissa kävimme täyttämässä plaanin EFPO-EFMA välille, joimme kupin kahvia ja tankkauksen jälkeen jatkoimme matkaa.
Porista nousun jälkeen meillä ei ollut varsinaisia laskelmia vaan hoidimme matkan suorinta tietä GPS:n avulla kohti Maarianhaminaa. Pelastusliivit oli luonnollisesti mukana ja päällä ja sitten nousimmekin sujuvasti FL85 eli 8500ft korkeuteen (2,5km). GPS:ltä sai hyvin suuntatietoa, joten matkalla saattoi kutakuinkin nauttia maisemien katselusta. Merellä ei ollut juurikaan pilviä ja keli oli todella tasainen. N. 25NM ennen Maarianhaminaa aloitimme laskeutumisen nopeudella -500ft/min. Hieman arvelutti korvien kannalta laskeutuminen niin korkealta, mutta eipä se tuntunut ainakaan kipuna. Maarianhaminan torni selvitti meidät suoraan kiitotien 21 finaaliin ja tulimmekin matkalentonopeudella aina alle 1000ft korkeuteen saakka, josta sitten hidastelimme ja laskeuduimme Maarianhaminaan. Lasku tapahtui aikaan 12:21 1h 24min lennon jälkeen.
Maarianhaminassa söimme sitten kunnon lounaan, teimme hieman ostoksia TaxFreessä (avasivat putiikin ihan meitä varten), jätimme plaanin, tankkasimme ja jatkoimme kohti Kumlingeä. Kumlingessä teimme laskun, rullasimme takaisin kiitotien päähän ja jatkoimme matkaa Turkuun samantien. Pian olimmekin Turussa, jossa oli täysi härdelli päällä kun lennonjohto yritti saada Finnairin lähtevän reittikoneen ja useamman muun VFR-koneen järkevästi järjesteltyä. Jouduimme tekemään ensinksi yhden 360 oikealle, jonka jälkeen tulikin komento "Oscar oscar x-ray, orbit right" ja jouduimme pyörähtämään vielä muutaman kierroksen. Lopulta pääsimme tekemään läpilaskun max 20kt puuskissa ja olo olikin hieman kuin pesukoneessa. Kaikki sujui kuitenkin hyvin ja pääsimme jatkamaan matkaa kohti Malmia, jonne saavuimme joskus 15:30 aikoihin. Lentoaikaa tulikin kerättyä mukavat 5h 20min. Takana yhteensä 33h 20min, eli ei enää hirveän pitkä matka edessä..
Ps. Kuvia webalbumissa.
Aamu alkoi aikaisin ja kello 7:54 pääsimme lähtemään Malmilta kohti Nokkaa. Nokalta matka jatkui 1300ft korkeudella Espoonlahdelle, josta otimme suunnan kohti Vihdin VOR-majakkaa. VORit on hyvä ottaa myös VFR-lentojen suunnitelmiin, koska radiaaleja on aika helppo lentää ja mahdollisessa eksymistilanteessa voi aina palata VORrille.. kääntöpuolena on toisaalta VOR-majakoiden läheisyydessä vilkkaampi liikenne. Vihdin Vorilta sitten jatkoimme Someron yli Oripäälle, jossa teimme läpilaskun. Oripäältä seuraavaksi Pyhäjärven rantaa pitkin Forssalle, jossa toinen läpilasku. Forssasta ei ollutkaan enää pitkä matka ja saimme ohjeen tulla lähialueelle HORMI:n kautta, josta kiitotien 30 perusosalle ja sitä kautta laskuun. Malmin "pikkubaanaan" tottuneelle lasku Porin suurelle kiitotielle tuntui tietysti hieman oudolta, mutta hyvin sekin sujui. Porissa kävimme täyttämässä plaanin EFPO-EFMA välille, joimme kupin kahvia ja tankkauksen jälkeen jatkoimme matkaa.
Porista nousun jälkeen meillä ei ollut varsinaisia laskelmia vaan hoidimme matkan suorinta tietä GPS:n avulla kohti Maarianhaminaa. Pelastusliivit oli luonnollisesti mukana ja päällä ja sitten nousimmekin sujuvasti FL85 eli 8500ft korkeuteen (2,5km). GPS:ltä sai hyvin suuntatietoa, joten matkalla saattoi kutakuinkin nauttia maisemien katselusta. Merellä ei ollut juurikaan pilviä ja keli oli todella tasainen. N. 25NM ennen Maarianhaminaa aloitimme laskeutumisen nopeudella -500ft/min. Hieman arvelutti korvien kannalta laskeutuminen niin korkealta, mutta eipä se tuntunut ainakaan kipuna. Maarianhaminan torni selvitti meidät suoraan kiitotien 21 finaaliin ja tulimmekin matkalentonopeudella aina alle 1000ft korkeuteen saakka, josta sitten hidastelimme ja laskeuduimme Maarianhaminaan. Lasku tapahtui aikaan 12:21 1h 24min lennon jälkeen.
Maarianhaminassa söimme sitten kunnon lounaan, teimme hieman ostoksia TaxFreessä (avasivat putiikin ihan meitä varten), jätimme plaanin, tankkasimme ja jatkoimme kohti Kumlingeä. Kumlingessä teimme laskun, rullasimme takaisin kiitotien päähän ja jatkoimme matkaa Turkuun samantien. Pian olimmekin Turussa, jossa oli täysi härdelli päällä kun lennonjohto yritti saada Finnairin lähtevän reittikoneen ja useamman muun VFR-koneen järkevästi järjesteltyä. Jouduimme tekemään ensinksi yhden 360 oikealle, jonka jälkeen tulikin komento "Oscar oscar x-ray, orbit right" ja jouduimme pyörähtämään vielä muutaman kierroksen. Lopulta pääsimme tekemään läpilaskun max 20kt puuskissa ja olo olikin hieman kuin pesukoneessa. Kaikki sujui kuitenkin hyvin ja pääsimme jatkamaan matkaa kohti Malmia, jonne saavuimme joskus 15:30 aikoihin. Lentoaikaa tulikin kerättyä mukavat 5h 20min. Takana yhteensä 33h 20min, eli ei enää hirveän pitkä matka edessä..
Ps. Kuvia webalbumissa.
maanantai 16. kesäkuuta 2008
Ensimmäinen matkalento
Malmi - Räyskälä - Forssa - Kiikala - Hanko - Malmi.
Siinä oli ensimmäisen matkalentoni reitti. Odotukset olivat tietysti kovat, sillä matkalentoja ja muiden lentopaikkojen näkemistä olen odottanut koulutuksen alusta alkaen. Hieman jännitti kaikki laskelmien ym. suunnitelmien tekeminen (teoriakurssilla oli hieman kakkarankin käyttäminen ollut vielä hakusessa), mutta loppujenlopuksi suunnitelmien tekeminen oli kohtuullisen helppoa (joskin työlästä) ja itseasiassa reitillä pysyminen lennolla tuotti eniten hankaluuksia.
Päivä alkoi 09:00 aikoihin Malmilla kun tapasimme opettajan kanssa. Tarkoitus olisi lentää kerhon vanhemmalla nelipaikkaisella C172:lla, OH-CTL:lla, sillä COX on lähes täyteen buukattu jatkuvasti. Olin jo kotona piirtänyt reitin kartalle ja mitannut etäisyydet ja kirjannut tosilentosuunnat ja erannolla korjatut magneettiset lentosuunnat. Kerholla katsoimme sitten säätiedot lentoa varten ja otimme GAFORista tuulitiedot lentoa varten. Kakkaran käyttö tuli myös taas tutuksi kun joutui laskemaan tuulikorjauskulmat, maanopeudet ja lentoajat lentoa varten. Kaikki ajat merkittiin OFP:lle (operational flight plan), johon myös merkittiin lennon aikana arvioidut ajat reittipisteillä ja samaten niiden toteutuminen.
Kun kaikki laskelmat oli tehty, siirryimme TangoLimalle ja teimme tavalliset tarkistukset ym. Kone tuntui suorastaan valtavalta ja istuma-asentokin oli varsin traktorimainen verrattuna C152:n hieman "sporttisempaan" asentoon. Tarkistusten jälkeen yhteys groundiin ja 18:n odotuspaikalle. Normaali lentoonlähtö ja Nokan kautta ulos lähialueelta. Nokalta jatkoimme suunnitelmien mukaan kohti Espoonlahtea ja siitä Nuuksion Siikajärven yli kohti Räyskälää (EFRY). Kutakuinkin Nummelan tasalla aloin eksymään reitiltä hieman liikaa länteen (huomasimme että tuulet poikkesivat hieman GAFORista ja hylkäsin liiaksi lasketun ohjaussuunnan ja luotin lähinnä näköhavaintoihin), seurasin järveä jos toistakin ja lopulta myönsin opettajalle että nyt en tiennyt enää missä mennään. Opettaja oli onneksi perillä tilanteesta kokoajan ja lensimme hetken idemmäs ja lopulta Räyskälä olikin jo näkyvissä. Sää oli varsin mukava ja lähestyminen kaunis suoraan kiitotien 12 kynnyksellä olevan järven yli. Lasku tosin oli melko pomppuinen, mutta toisaalta se olikin ensimmäinen laskuni tangolimalla.
Laskun jälkeen rullasimme asematasolle ja menimme kentän kahvioon kunnon lounaalle. Useampi ukkospuuska kuitenkin saartoi kentän ja lähin ukkonen taisi olla ihan muutaman kilometrin päässä. Jouduimme hieman viivästyttämään lähtöä, mutta jatkoimme matkaa kohti Forssaa kun pahimmat ukkoset olivat menneet ohi. Muutama sadekuuro jäikin matkalla oikealle puolellemme ja suunnistus perille oli helppoa kun heti nousun jälkeen tuli näkyviin aina Forssaan asti menevä suuri järvi. Forssassa (EFFO) teimme läpilaskun (säikyttäen samalla kiitotien reunojen nurmikkoa leikanneen traktorikuljettajan) ja jatkoimme siitä ohjaussuuntaan 179 kohti Kiikalaa (EFIK). Kiikalakin löytyi helposti ja teimme siellä yhden läpilaskun, jonka jälkeen matka jatkui edelleen kohti Hankoa (EFHN). Lentoaika Hankoon oli n. 28min ja Hankoniemikin löytyi helposti laskelmien mukaan, mutta kentän löytäminen tuotti jo enemmän hankaluuksia. Hangon tuulimyllyjä ei mielestäni ollut merkitty mitenkään karttaan, enkä tiennyt että kenttä oli suoraan myllyjen takana. Kenttä tuli kuitenkin lopulta näkyviin ja saimme loppulähestymisen aikana seurata laskuvarjohyppääjien hyppyjä kiitotien reuna-alueelle.
Hangossa pidimme pienen jaloittelutauon ja lopulta lähdimme takaisin kohti Malmia. Lento kesti kutakuinkin 40 min ja Malmikin löytyi helposti, vaikkei meillä ollut viimeisellä legille ollenkaan laskelmia eikä merkittyä reittiä. Matkalla hyvinä maastomerkkeinä olivat Tammisaari, jonka lähettyvillä myös Inkoon lähellä sijaitseva tuulimylly tuli näkyviin. Tuulimyllyltä oli puolestaan hyvä tulla teitä seuraamalla Torbackan kentän ohi (joskaan en ikinä erottanut sitä) ja siitä Kirkkonummen kautta Nokalle ja laskuun kiitotielle 18.
Reissulla tuli kyllä opittua monta asiaa. Ensinnäkin huolellinen lennonsuunnittelu ja kaikkien hyvien maastomerkkien katsominen etukäteen on tärkeää (ensimmäisellä legillä se jäi hieman puolitiehen) ja lennolla täytyy olla todellakin silmä tarkkana. Ei se suunnistaminen välttämättä ole helppoa. Jos VOR-majakoita on reitin varrella niin niitä kannattaa todellakin käyttää, sillä jos eksyt niin aina voi tulla helposti kohti majakkaa ja jatkaa siitä suunnitelmien mukaan. Järvetkin tuntuvat houkuttelevalta vaihtoehdolta reittipisteinä, mutta järvien erottaminen toisistaan etenkin matalalta on todella hankalaa. Suomihan on tunnetusti tuhansien järvien maa. Jatkossa jos lennän TangoLimalla niin korkeuden ja nopeuden vähentämisen ehkä ymmärrän aloittaa ajoissa, sillä nyt jouduimme tekemään yhden ylösvedon kovan nopeuden ja korkeuden takia ja moni muukin lasku tahtoi mennä pitkäksi. Jotain tuli myös todettua hyväksi konstiksi lennolla: kaikki lennon radiotaajuudet muistiin loogiseen järjestykseen post-it-lapulle. Eipä tarvinnut radiotaajuuksia kartoilta etsiskellä kun olin pienen post-it:n laittanut kiinni polvipöytään.
Torstaina olisi tarkoitus jatkaa matkalentoa ja kohteina on sään salliessa Turku, Pori, Marianhamina ja ehkä matkalla myös Kumlinge. Tämän päivän lennosta löytyy muutama kuva verkkoalbumista.
Siinä oli ensimmäisen matkalentoni reitti. Odotukset olivat tietysti kovat, sillä matkalentoja ja muiden lentopaikkojen näkemistä olen odottanut koulutuksen alusta alkaen. Hieman jännitti kaikki laskelmien ym. suunnitelmien tekeminen (teoriakurssilla oli hieman kakkarankin käyttäminen ollut vielä hakusessa), mutta loppujenlopuksi suunnitelmien tekeminen oli kohtuullisen helppoa (joskin työlästä) ja itseasiassa reitillä pysyminen lennolla tuotti eniten hankaluuksia.
Päivä alkoi 09:00 aikoihin Malmilla kun tapasimme opettajan kanssa. Tarkoitus olisi lentää kerhon vanhemmalla nelipaikkaisella C172:lla, OH-CTL:lla, sillä COX on lähes täyteen buukattu jatkuvasti. Olin jo kotona piirtänyt reitin kartalle ja mitannut etäisyydet ja kirjannut tosilentosuunnat ja erannolla korjatut magneettiset lentosuunnat. Kerholla katsoimme sitten säätiedot lentoa varten ja otimme GAFORista tuulitiedot lentoa varten. Kakkaran käyttö tuli myös taas tutuksi kun joutui laskemaan tuulikorjauskulmat, maanopeudet ja lentoajat lentoa varten. Kaikki ajat merkittiin OFP:lle (operational flight plan), johon myös merkittiin lennon aikana arvioidut ajat reittipisteillä ja samaten niiden toteutuminen.
Kun kaikki laskelmat oli tehty, siirryimme TangoLimalle ja teimme tavalliset tarkistukset ym. Kone tuntui suorastaan valtavalta ja istuma-asentokin oli varsin traktorimainen verrattuna C152:n hieman "sporttisempaan" asentoon. Tarkistusten jälkeen yhteys groundiin ja 18:n odotuspaikalle. Normaali lentoonlähtö ja Nokan kautta ulos lähialueelta. Nokalta jatkoimme suunnitelmien mukaan kohti Espoonlahtea ja siitä Nuuksion Siikajärven yli kohti Räyskälää (EFRY). Kutakuinkin Nummelan tasalla aloin eksymään reitiltä hieman liikaa länteen (huomasimme että tuulet poikkesivat hieman GAFORista ja hylkäsin liiaksi lasketun ohjaussuunnan ja luotin lähinnä näköhavaintoihin), seurasin järveä jos toistakin ja lopulta myönsin opettajalle että nyt en tiennyt enää missä mennään. Opettaja oli onneksi perillä tilanteesta kokoajan ja lensimme hetken idemmäs ja lopulta Räyskälä olikin jo näkyvissä. Sää oli varsin mukava ja lähestyminen kaunis suoraan kiitotien 12 kynnyksellä olevan järven yli. Lasku tosin oli melko pomppuinen, mutta toisaalta se olikin ensimmäinen laskuni tangolimalla.
Laskun jälkeen rullasimme asematasolle ja menimme kentän kahvioon kunnon lounaalle. Useampi ukkospuuska kuitenkin saartoi kentän ja lähin ukkonen taisi olla ihan muutaman kilometrin päässä. Jouduimme hieman viivästyttämään lähtöä, mutta jatkoimme matkaa kohti Forssaa kun pahimmat ukkoset olivat menneet ohi. Muutama sadekuuro jäikin matkalla oikealle puolellemme ja suunnistus perille oli helppoa kun heti nousun jälkeen tuli näkyviin aina Forssaan asti menevä suuri järvi. Forssassa (EFFO) teimme läpilaskun (säikyttäen samalla kiitotien reunojen nurmikkoa leikanneen traktorikuljettajan) ja jatkoimme siitä ohjaussuuntaan 179 kohti Kiikalaa (EFIK). Kiikalakin löytyi helposti ja teimme siellä yhden läpilaskun, jonka jälkeen matka jatkui edelleen kohti Hankoa (EFHN). Lentoaika Hankoon oli n. 28min ja Hankoniemikin löytyi helposti laskelmien mukaan, mutta kentän löytäminen tuotti jo enemmän hankaluuksia. Hangon tuulimyllyjä ei mielestäni ollut merkitty mitenkään karttaan, enkä tiennyt että kenttä oli suoraan myllyjen takana. Kenttä tuli kuitenkin lopulta näkyviin ja saimme loppulähestymisen aikana seurata laskuvarjohyppääjien hyppyjä kiitotien reuna-alueelle.
Hangossa pidimme pienen jaloittelutauon ja lopulta lähdimme takaisin kohti Malmia. Lento kesti kutakuinkin 40 min ja Malmikin löytyi helposti, vaikkei meillä ollut viimeisellä legille ollenkaan laskelmia eikä merkittyä reittiä. Matkalla hyvinä maastomerkkeinä olivat Tammisaari, jonka lähettyvillä myös Inkoon lähellä sijaitseva tuulimylly tuli näkyviin. Tuulimyllyltä oli puolestaan hyvä tulla teitä seuraamalla Torbackan kentän ohi (joskaan en ikinä erottanut sitä) ja siitä Kirkkonummen kautta Nokalle ja laskuun kiitotielle 18.
Reissulla tuli kyllä opittua monta asiaa. Ensinnäkin huolellinen lennonsuunnittelu ja kaikkien hyvien maastomerkkien katsominen etukäteen on tärkeää (ensimmäisellä legillä se jäi hieman puolitiehen) ja lennolla täytyy olla todellakin silmä tarkkana. Ei se suunnistaminen välttämättä ole helppoa. Jos VOR-majakoita on reitin varrella niin niitä kannattaa todellakin käyttää, sillä jos eksyt niin aina voi tulla helposti kohti majakkaa ja jatkaa siitä suunnitelmien mukaan. Järvetkin tuntuvat houkuttelevalta vaihtoehdolta reittipisteinä, mutta järvien erottaminen toisistaan etenkin matalalta on todella hankalaa. Suomihan on tunnetusti tuhansien järvien maa. Jatkossa jos lennän TangoLimalla niin korkeuden ja nopeuden vähentämisen ehkä ymmärrän aloittaa ajoissa, sillä nyt jouduimme tekemään yhden ylösvedon kovan nopeuden ja korkeuden takia ja moni muukin lasku tahtoi mennä pitkäksi. Jotain tuli myös todettua hyväksi konstiksi lennolla: kaikki lennon radiotaajuudet muistiin loogiseen järjestykseen post-it-lapulle. Eipä tarvinnut radiotaajuuksia kartoilta etsiskellä kun olin pienen post-it:n laittanut kiinni polvipöytään.
Torstaina olisi tarkoitus jatkaa matkalentoa ja kohteina on sään salliessa Turku, Pori, Marianhamina ja ehkä matkalla myös Kumlinge. Tämän päivän lennosta löytyy muutama kuva verkkoalbumista.
torstai 5. kesäkuuta 2008
Päällikkötiimaa
Viimeviikkojen lennot ovat olleet pitkälti yksinlentoja harjoitusalueelle ja mitään sen erikoisempaa ei ole tapahtunut, joten en ole viitsinyt joka lennosta erikseen tänne blogiinkaan kirjoittaa. Muutama lento on suuntautunut Porvoonlahdelle Emäsalon ylle ja siellä olen käynyt harjoittelemassa mm. 45 asteen kaartoja ja peruslentämistä yleensä. Muutama perinteinen Nokka ulos Deger sisään-lentokin on takana. Viimeisimpinä yksinlentoina torni on ollut suljettuna, joten myös hieman valvomattomalla lentopaikalla lentämistä on harjoiteltu (vaikkei se juuri poikkeakaan muuten kuin radioliikenteen ja tarkkaavaisuuden osalta). Jätin lähialueen Nokan kautta ja kävin Kirkkonummen päällä pyörähtämässä ja kiersin siellä paikallisen laskettelurinteen (katso kuvat).
Viimeisellä PIC-lennolla aika oli hieman kortilla ja vaaditusta (en tosin tiedä lukeeko se ilmailumääräyksissä vai pelkästään opettajan syllabuksessa) 5h päällikkötiimasta puuttui enää 10 minuuttia, joten kävin Helsingin edustalla kaartamassa muutaman kerran ja lensinpä siinä hetken hidaslentoa moottoriveneenkin yllä. Radiojaksolla oli leppoisa kesätunnelma ja kaikilla tuntui olevan hyvä fiilis, eli toimii se ilman torniakin :)
Nyt on kasassa kokonaisaikaa 25h 30min, päällikkötiimaa 5h 20min ja opettajan kanssa 20h 10min. Vielä on lentoja jäljellä hieman alle puolet 45h rajasta ja muutaman viikon päästä alkaa matkalentovaihe opettajan kanssa ja toivottavasti sitä kautta tulee sitten tunteja mukavaa tahtia!
Ps. Kuvia lisätty
Viimeisellä PIC-lennolla aika oli hieman kortilla ja vaaditusta (en tosin tiedä lukeeko se ilmailumääräyksissä vai pelkästään opettajan syllabuksessa) 5h päällikkötiimasta puuttui enää 10 minuuttia, joten kävin Helsingin edustalla kaartamassa muutaman kerran ja lensinpä siinä hetken hidaslentoa moottoriveneenkin yllä. Radiojaksolla oli leppoisa kesätunnelma ja kaikilla tuntui olevan hyvä fiilis, eli toimii se ilman torniakin :)
Nyt on kasassa kokonaisaikaa 25h 30min, päällikkötiimaa 5h 20min ja opettajan kanssa 20h 10min. Vielä on lentoja jäljellä hieman alle puolet 45h rajasta ja muutaman viikon päästä alkaa matkalentovaihe opettajan kanssa ja toivottavasti sitä kautta tulee sitten tunteja mukavaa tahtia!
Ps. Kuvia lisätty
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)