Ensimmäinen matkalento

Malmi - Räyskälä - Forssa - Kiikala - Hanko - Malmi.
Siinä oli ensimmäisen matkalentoni reitti. Odotukset olivat tietysti kovat, sillä matkalentoja ja muiden lentopaikkojen näkemistä olen odottanut koulutuksen alusta alkaen. Hieman jännitti kaikki laskelmien ym. suunnitelmien tekeminen (teoriakurssilla oli hieman kakkarankin käyttäminen ollut vielä hakusessa), mutta loppujenlopuksi suunnitelmien tekeminen oli kohtuullisen helppoa (joskin työlästä) ja itseasiassa reitillä pysyminen lennolla tuotti eniten hankaluuksia.

Päivä alkoi 09:00 aikoihin Malmilla kun tapasimme opettajan kanssa. Tarkoitus olisi lentää kerhon vanhemmalla nelipaikkaisella C172:lla, OH-CTL:lla, sillä COX on lähes täyteen buukattu jatkuvasti. Olin jo kotona piirtänyt reitin kartalle ja mitannut etäisyydet ja kirjannut tosilentosuunnat ja erannolla korjatut magneettiset lentosuunnat. Kerholla katsoimme sitten säätiedot lentoa varten ja otimme GAFORista tuulitiedot lentoa varten. Kakkaran käyttö tuli myös taas tutuksi kun joutui laskemaan tuulikorjauskulmat, maanopeudet ja lentoajat lentoa varten. Kaikki ajat merkittiin OFP:lle (operational flight plan), johon myös merkittiin lennon aikana arvioidut ajat reittipisteillä ja samaten niiden toteutuminen.

Kun kaikki laskelmat oli tehty, siirryimme TangoLimalle ja teimme tavalliset tarkistukset ym. Kone tuntui suorastaan valtavalta ja istuma-asentokin oli varsin traktorimainen verrattuna C152:n hieman "sporttisempaan" asentoon. Tarkistusten jälkeen yhteys groundiin ja 18:n odotuspaikalle. Normaali lentoonlähtö ja Nokan kautta ulos lähialueelta. Nokalta jatkoimme suunnitelmien mukaan kohti Espoonlahtea ja siitä Nuuksion Siikajärven yli kohti Räyskälää (EFRY). Kutakuinkin Nummelan tasalla aloin eksymään reitiltä hieman liikaa länteen (huomasimme että tuulet poikkesivat hieman GAFORista ja hylkäsin liiaksi lasketun ohjaussuunnan ja luotin lähinnä näköhavaintoihin), seurasin järveä jos toistakin ja lopulta myönsin opettajalle että nyt en tiennyt enää missä mennään. Opettaja oli onneksi perillä tilanteesta kokoajan ja lensimme hetken idemmäs ja lopulta Räyskälä olikin jo näkyvissä. Sää oli varsin mukava ja lähestyminen kaunis suoraan kiitotien 12 kynnyksellä olevan järven yli. Lasku tosin oli melko pomppuinen, mutta toisaalta se olikin ensimmäinen laskuni tangolimalla.

Laskun jälkeen rullasimme asematasolle ja menimme kentän kahvioon kunnon lounaalle. Useampi ukkospuuska kuitenkin saartoi kentän ja lähin ukkonen taisi olla ihan muutaman kilometrin päässä. Jouduimme hieman viivästyttämään lähtöä, mutta jatkoimme matkaa kohti Forssaa kun pahimmat ukkoset olivat menneet ohi. Muutama sadekuuro jäikin matkalla oikealle puolellemme ja suunnistus perille oli helppoa kun heti nousun jälkeen tuli näkyviin aina Forssaan asti menevä suuri järvi. Forssassa (EFFO) teimme läpilaskun (säikyttäen samalla kiitotien reunojen nurmikkoa leikanneen traktorikuljettajan) ja jatkoimme siitä ohjaussuuntaan 179 kohti Kiikalaa (EFIK). Kiikalakin löytyi helposti ja teimme siellä yhden läpilaskun, jonka jälkeen matka jatkui edelleen kohti Hankoa (EFHN). Lentoaika Hankoon oli n. 28min ja Hankoniemikin löytyi helposti laskelmien mukaan, mutta kentän löytäminen tuotti jo enemmän hankaluuksia. Hangon tuulimyllyjä ei mielestäni ollut merkitty mitenkään karttaan, enkä tiennyt että kenttä oli suoraan myllyjen takana. Kenttä tuli kuitenkin lopulta näkyviin ja saimme loppulähestymisen aikana seurata laskuvarjohyppääjien hyppyjä kiitotien reuna-alueelle.

Hangossa pidimme pienen jaloittelutauon ja lopulta lähdimme takaisin kohti Malmia. Lento kesti kutakuinkin 40 min ja Malmikin löytyi helposti, vaikkei meillä ollut viimeisellä legille ollenkaan laskelmia eikä merkittyä reittiä. Matkalla hyvinä maastomerkkeinä olivat Tammisaari, jonka lähettyvillä myös Inkoon lähellä sijaitseva tuulimylly tuli näkyviin. Tuulimyllyltä oli puolestaan hyvä tulla teitä seuraamalla Torbackan kentän ohi (joskaan en ikinä erottanut sitä) ja siitä Kirkkonummen kautta Nokalle ja laskuun kiitotielle 18.

Reissulla tuli kyllä opittua monta asiaa. Ensinnäkin huolellinen lennonsuunnittelu ja kaikkien hyvien maastomerkkien katsominen etukäteen on tärkeää (ensimmäisellä legillä se jäi hieman puolitiehen) ja lennolla täytyy olla todellakin silmä tarkkana. Ei se suunnistaminen välttämättä ole helppoa. Jos VOR-majakoita on reitin varrella niin niitä kannattaa todellakin käyttää, sillä jos eksyt niin aina voi tulla helposti kohti majakkaa ja jatkaa siitä suunnitelmien mukaan. Järvetkin tuntuvat houkuttelevalta vaihtoehdolta reittipisteinä, mutta järvien erottaminen toisistaan etenkin matalalta on todella hankalaa. Suomihan on tunnetusti tuhansien järvien maa. Jatkossa jos lennän TangoLimalla niin korkeuden ja nopeuden vähentämisen ehkä ymmärrän aloittaa ajoissa, sillä nyt jouduimme tekemään yhden ylösvedon kovan nopeuden ja korkeuden takia ja moni muukin lasku tahtoi mennä pitkäksi. Jotain tuli myös todettua hyväksi konstiksi lennolla: kaikki lennon radiotaajuudet muistiin loogiseen järjestykseen post-it-lapulle. Eipä tarvinnut radiotaajuuksia kartoilta etsiskellä kun olin pienen post-it:n laittanut kiinni polvipöytään.

Torstaina olisi tarkoitus jatkaa matkalentoa ja kohteina on sään salliessa Turku, Pori, Marianhamina ja ehkä matkalla myös Kumlinge. Tämän päivän lennosta löytyy muutama kuva verkkoalbumista.