torstai 22. syyskuuta 2011

Yksinmatkalento osa 1

Tällä kertaa suunnitelmissa oli lentää yksin sama kolmiomatkalento, kuin aiemmin opettajan kanssa. Suomen yli oli juuri edellisenä päivänä pyyhkäissyt Katia-hurrikaanin rippeet ja matalapaine toi edelleen sateita ja matalalla roikkuvia pilviä etelä-Suomeen. Olin aika vakuuttunut ettei opettaja päästäisi minua lentämään yksin yhtään minnekään, mutta säätiedot näyttivät siltä että Turussa voisin ainakin käydä, mutta Tampere pitäisi jättää laskuista pois. Sensijaan paluumatkalla Turusta olisi tarkoitus käydä pitämässä pieni paussi Hangossa ja sitten palata rannikkoa myötäillen Malmille.

Tuuli oli edelleen aika kova, 20-30KT, mutta onneksi se puhalsi kutakuinkin suoraan lännestä. Tuulikorjauskulma ei muodostunut kovin suureksi, mutta toisaalta menomatkalla oli laskettu matka-aika suhteellisen pitkä. Reitti kulki Nokan kautta Lohjaan ja sinne pääsinkin varsin kohtuullisessa säässä. Tarkoitus oli pysytellä vähän reilummin Turun moottoritien eteläpuolella, mutta muutamia sadepilviä väisteltyäni päätin että on parempi seurata moottoritietä aina Turkuun saakka. Saloon asti keli oli ihan kohtuullinen, mutta siitä eteenpäin näytti todella tukkoiselta matalalla roikkuvien sadepilvien takia. Turun ATIS-tiedote ja ennen lentoa katsotut säät eivät oikein vastanneet näkymää, joten saatoin päätellä että ongelma oli aika paikallinen Salon ja Turun välissä.

Moottoritie säilyi kokoajan näkyvissä ja muutaman pienemmän sadealueen läpi lennettyäni näytti jo hetken paremmalta. Tein asialliset ilmoitukset Turun tornille ja sainkin selvityksen lentää SALPA:n kautta lähialueelle ja lopulta liittyä kiitotien 26 myötätuuliosuudelle. Pyysin kuitenkin lähempänä kenttää luvan liittyä suoraan perusosalle, koska matkalla myötätuuliosuudelle olisi ollut aika pahoja sadepilviä edessä. Sainkin selvityksen, mutta jouduin tekemään ympyrää jonkin aikaa perusosalla, koska pidemmältä saapui joku IFR-kone ILS-lähestymisellä. Lopulta laskulupa kuitenkin irtosi ja pääsin viettämään terminaalin Hello Caféen ansaittua lounastaukoa. Täytyy muuten mainita, että palvelu oli kentällä erityisen ystävällistä. Joku rampin henkilö näki minun tulevan laskuun ja tuli ihan erikseen avaamaan oven terminaalirakennukseen, ettei tarvitse erikseen soitella ovikelloja.

..jatkuu seuraavassa osassa.

Ei kommentteja: