Tarkkari

Otsikko jo paljastikin viimeisen lentotunnin todellisen luonteen, mutta itselle se tuli kyllä yllätyksenä kuin salama kirkkaalta taivaalta.

Olimme opettajan kanssa sopineet vielä muutaman lentotunnin ja tapasimmekin aivan normaalisti kerhohuoneella ennen lentotuntia. Tuli siinä samalla puheeksi, että tarkastuslennon voisi sopia torstaille kun varauskirjastakin löytyi sopiva aukko lennolle. Opettaja soitti samantien tarkastuslennon vastaanottavalle opettajalle ja kun torstai ei hänelle käynyt, tuli ehdotukseksi keskiviikko ja lopulta hiuksia nostattava kysymys "kuinka nopeasti ehdit nyt kentälle?". Itsehän viittoilin kauhuissani käsilläni ja muodostin huulilleni sanoja "EI" ja "EI TODELLAKAAN NYT".
Lopputuloksena minulla oli 15min aikaa valmistella lento reitille Malmi - Deger - Järvenpää - Hyvinkää - Mäntsälä - PVO - Deger - Malmi.

Sain kaiken kutakuinkin kunnialla valmisteltua ja n. 20min puhelusta tuo toinen lentäjä saapuikin paikalle. Katsoimme hänen kanssaan kaikki paperit läpi ja samalla hän kuulusteli hieman teoria-asioita. Kysymykset koskivat lähinnä VMC-minimejä, ilmatilaluokkia ja koneen tärkeitä nopeuksia. Jos ei nyt heti ensimmäisenä tullut tarkka vastaus mieleen niin tarkkarin pitäjä koitti muotoilla kysymyksen ja antoi kuitenkin aikaa miettiä vastauksia kysymyksiin.

Teoriakuulustelun jälkeen oli aika siirtyä koneelle ja ulkoisen tarkastuksen jälkeen hoidin meidät ihan normaalisti ilmaan kiitotieltä 27. Siitä vasemman kaarron kautta DEGERille ja reittisuunnitelman mukaan kohti Hyvinkäätä. Hyvinkäälle päästyämme teimme useita läpilaskuja, ylösvedon ja yhden maaliinlaskun. Ensimmäinen läpilasku oli suoraansanottuna karsein ikinä tekemäni lasku, kun juuri ennen kosketusta tuulenpuuska puhalsi minut aivan kiitotien reunaan. Ylösveto olisi ollut siinä kohtaa paikallaan, mutta olin jo niin matalalla etten ethinyt edes ajatella kyseistä vaihtoehtoa. Onneksi seuraavat laskut kuitenkin sujuivat ihan kiitettävästi, eli pääsin näyttämään ettei ensimmäinen lasku aivan vastannut omaa tasoani.

Läpilaskujen jälkeen siirryimme Hyvinkään lähellä olevan järven päälle lentämään hidaslentoa ja tekemään sakkauksia ja mittari-, 30 asteen- ja 45 asteen kaartoja. Kaikki nämä menivät varsin hyvin ja pääsimme jatkamaan reitin mukaan Mäntsälään. Tarkoituksena oli löytää Mäntsälän kenttä ja osoittaa se tarkkarin pitäjälle. Löysin kyllä oikeaan paikkaan ja jäin pyörimään siihen yläpuolelle, mutta en kuollaksenikaan tunnistanut maastosta tuota pientä peltorataa muiden peltojen keskeltä. Lopulta tarkkarin pitäjä osoitti minulle suoraan alapuoleltamme pienen peltotilkun, jossa näkyi tuulipussi ja jotain kenttään viittaavaa.

Tämän pienen navigointiharjoituksen jälkeen otimme radiaalin 170 Porvoon VOR-majakalle ja matkalla teimme yhden pakkolaskuharjoituksen ja kävimme läpi toimintamalleja mahdollisen sähköpalon ja hallitun maastolaskun varalle. Kun Porvoon VOR oli lopulta saavutettu, käännyimme siitä takaisin kohti Malmia ja lennonjohdon luvalla tulimme lähialueelle Vuosaaren sataman kautta. Vuosaaresta liityimme suoraan kiitotien 27 finaaliin, teimme yhden läpilaskun ja sen yhteydessä simuloidun moottorihäiriön lentoonlähdössä. Tämän jälkeen tulimme laskukierroksen kautta loppulaskuun ja rullasimme koneen takaisin paikalleen.

Matkalla kerholle kävimme sitten läpi hieman lentoa ja päädyimme yhteisymmärrykseen tekemistäni virheistä. Hieman noottia tuli Hyvinkäällä melunvaimennusalueella lentämisestä ja siitä ensimmäisestä karmeasta läpilaskusta. Kehuja tuli 45 asteen kaarroista, tasaisesta lentämisestä ja muun liikenteen havainnoinnista ja huomioon ottamisesta. Ja viimeisenä, muttei vähäisimpänä, tuli lämmin kädenpuristus ja reippaat kolme vuotta odottamani sanat: "Lentosuoritus on HYVÄKSYTTY!"

Nythän homma jatkuu niin, että paperit on lähetetty TraFille ja lupakirjan pitäisi kolahtaa alas postilaatikosta 2-3vk:n kuluttua. Blogin pitäminen ei jää kuitenkaan tähän, ilmoittelen täällä kun lupakirja lopulta saapuu ja tarkoitus olisi myös mahdollisimman pian lupakirjan saapumisesta lentää tyypit kerhon C172:lle OH-SRH:lle ja kirjoitella siitä myös tänne. Jos harrastusta haluan viedä pidemmälle esim. Yö-VFR:n muodossa tai jos joskus vaikka sattuu ovet aukeamaan Suomen ilmailuopistoon tai vastaavaan lentokouluun, kirjoitan niistä varmasti myös tänne blogiin. Kiitos myös kaikille lukijoille kannustuksesta ja blogin seuraamisesta, tavataan Malmin jaksolla!