Vaikka aamupäivällä sää näyttikin melko huonolta, selkeni se kuitenkin mukavasti päivän aikana ja iltapäivällä pääkaupunkiseutu kylpi jo auringonvalossa. Tuuli ei kuitenkaan oikein tahtonut tyyntyä, joten laskukierroslentämisen sijaan lähdimme harjoitusalueelle lentämään. Kiitotie 27 oli käytössä, joten rullasimme odotuspaikalle ja suoritimme lentoonlähdön. Lyhyen nousun jälkeen kaarsimme vasemmalle kohti NOKKAa ja ilmoitimme lennonjohdolle nokan ulos.
Nokan jälkeen kaarsimme vasemmalle ja katselimme siinä hetken maisemia ja otimme kurssin kohti Emäsaloa. Matkalla nousimme 2500ft korkeuteen ja noustuamme siirryimme hetkeksi hidaslentoon. Ilmanopeus pidettiin ~60kt ja maanopeus oli GPS:n mukaan jotain 50kt luokkaa, eli tuulta oli n. 10 solmua. Hidaslennon ohella kokeilimme myös 45 asteen kaartoja, joita voidaan jo kutsua jyrkiksi kaarroiksi. Kone tuntui pyörivän ympyrää lähestulkoon paikallaan ja ohjaimesta oli vedettävä reilusti, jottei kone lähtenyt syöksymään liikaa alaspäin. G-voimia tuskin oli paljonkaan, mutta kyllä tuollainen kaartokin ainakin minulla tuntui jo pääkopassa ihan mukavasti.
Jyrkkien kaartojen jälkeen teimme vielä kuvitteellisen ylösvetotilanteen ja laskeuduimme matkalentoliu'ulla 1300ft korkeuteen. Kiersimme Sköldvikin öljynjalostamon vastapäivää ja sitten otimme suunnan kohti DEGERiä paluuta varten. Kuuntelimme vielä ATIS-tiedotuksen ja ilmoitimme lennonjohdolle aikeistamme. Saimmekin pian selvityksen lähialueelle DEGERin kautta ja kiitotien 27 loppuosalle. Lasku meni pienessä sivutuulessa nätisti PAPI-valojen mukaan ainakin aluksi, kunnes kynnyksen lähettyvillä tuli senverran puuskaista että konetta oli melko hankala pitää keskilinjan tuntumilla. Kosketus onnistui ihan kohtuullisesti ja rullasimme lopuksi kiitotien päätyyn, josta rullasimme vielä kiitotien 18-36 yli asematasolle.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti