Uusi alku

Kolmen vuoden tauon jälkeen ensimmäinen lento lennettiin tuossa muutama viikko sitten. Kiireiden takia en ole ehtinyt oikein blogia päivittää, joten nyt tulee sitten kerralla kaikki tähän asti lennetyt lennot.

Ennen varsinaista lentotuntia kävimme opettajan kanssa kaikki paperit läpi, tarkistimme medikaalin ja oppilaslupakirjan voimassaolon ja niiden puolesta kaikki oli ok. Hieman ikävä yllätys tuli siinä kohtaa vastaan, kun opettaja muisteli teoriakokeiden olevan voimassa 24kk. Soitto TraFille vahvisti asian, mutta onneksi tuo aika lähtee rullaamaan viimeisestä suoritetusta osakokeesta ja senhän suoritin hieman jälkijunassa intin aikana. Tuohon 24kk:n haamurajaan on aikaa vielä vajaa kuukausi ja sen suhteen ei pitäisi tulla ongelmia jos saamme vain tiivillä aikataululla hoidettua nuo loput lennot.

Paperihommien jälkeen täytimme internetissä lentosuunnitelmalomakkeen (ennen onnistui paikallislennoilla koneessa radion välityksellä tai paperinen versio briefingissä) koululennolle NOKKA - PVO - DEGER - TC eli Nokan kautta Porvoon edustalle ja lopulta Degerin kautta laskukierrokseen. Lentosuunnitelman jättämisen jälkeen varmistuspuhelu briefingiin ja sitten siirryimme ulos tarkastamaan koneen. Tarkistuksien jälkeen tarkastuslistojen lukua, moottorin käynnistäminen ja yhteys radiolla rullauksen jaksolle. Alussa tuo radipuhelinliikenne oli omalta osaltani vähän huteraa änkyttämistä, mutta kyllä se fraseologia alkoi nopeasti muistumaan mieleen ja homma helpottui jatkuvasti.

Rullaus ja lentoonlähtö sujui ihan mukavasti ja opettaja lähinnä antoi suullisia ohjeita ja itse koneen ohjaimet olivat minulla kokoajan. Kieltämättä hyvä saada alusta alkaen tuntumaa koneen ohjaamiseen, koska siitähän ei olisi mitään iloa jos olisin ensimmäisen lennon vain katsellut kun lennonopettaja ohjaa konetta. Nokan kautta ulos ja vasemmalla kaarrolla kohti harjoitusaluetta, jossa sitten teimme ihan normaaleja kaarroksia, nostimme ja vähensimme korkeutta ja sitten pikkuhiljaa siirryimme 30 asteen kaarroksiin ja lopulta 45 asteen kaartoihin. 45 asteen kaarrokset tuottivat aluksi vähän hankaluuksia ja lievästi epämukava olo niistä tuli, mutta äkkiäkös tuohon tottui ja alkoivat kaarrotkin pitkkuhiljaa sujumaan. Näin alussa täytyy kyllä sanoa, että kaikki resurssit menivät ihan siihen mittareiden tuijottamiseen ja koneen ohjaamiseen ja kaikki suunnistaminen ja muun liikenteen tarkkailu jäi pitkälti opettajan tehtäväksi.

Muutaman sakkausharjoituksen jälkeen lähdimme sitten palailemaan kohti Malmia. Degerin kautta lähialueelle ja lopulta laskukierrokseen ja muutama läpilasku kiitotielle 36. Laskut eivät aivan pumpulinpehmeitä olleet, mutta niitähän tulee sitten myöhemmin harjoiteltua laskukierroksessa. Viimeisenä sitten loppulasku ja rullaus asematasolle ja kerholle täyttelemään papereita.

"Ekasta" lennosta jäi varsin hyvä maku suuhun. Radiopuhelinliikenne ontui vielä vähän, mutta koneen ohjaaminen palasi yllättävän hyvin mieleen eikä se lopulta niin vaikeaa ollutkaan. Etukäteen kyllä jännitti pahasti, jos kaikki 33h aiemmin lennettyä tuntia olisivat menneet hukkaan ja en muistaisi enää lentämisestä yhtään mitään. Opettajakin oli kuitenkin sitä mieltä, että aika hyvin meni ja tästä olisi sitten hyvä jatkaa.